Suomen sulkapallon Hall of Fame kunniagalleriaan valitaan suomalaisen sulkapallon hyväksi tehdystä työstä ansioituneita pelaajia, valmentajia, tuomareita, johtajia, seuratoimijoita tai muita sulkapallon parissa toimineita henkilöitä. Hall of Fame -jäsenyys on mahdollista saavuttaa niin pelikentällä kuin sen ulkopuolella tehdystä työstä.
Info
Pontus Jäntti2014
Anu Nieminen2014
Lars Palmen2014
Tony Tuominen2016

Pontus Jäntti (1968-)

Pontus Jäntti on voittanut Suomen mestaruuden miesten kaksinpelissä kahdeksan kertaa, seitsemän niistä peräkkäin. Hän on edustanut Suomea olympialaisissa kahdesti ja maailmanlistalla Jäntti on parhaimmillaan ollut sijalla 18. Virallisia maaotteluita hänellä on takanaan 55 kappaletta. Jäntti on voittanut junioreiden EM-kultamitalin kaksinpelistä Varsovassa vuonna 1987.

Pontus Jäntti on Suomen sulkapallon menestynein ja kuuluisin pelaaja. Hän on osallistunut olympialaisiin kahdesti, vuonna 1992 ja 1996. Jäntti edusti Suomea sulkapallon kannalta historiallisissa olympialaisissa Barcelonassa vuonna 1992, jolloin sulkapallo oli ensimmäistä kertaa mukana.

Euroopan mestaruuskilpailuissa Jäntti on parhaimmillaan sijoittunut kahdeksan parhaan joukkoon vuonna 1990 Neuvostoliitossa sekä 1992 Skotlannissa. Jäntin meriittilistalla on myös Suomen toistaiseksi ainoa Grand Prix –voitto, jonka hän saavutti vuonna 1992 Skotlannissa.

Kotimaisilla kentillä Jäntti hallitsi pitkään ja SM-kisoissa hän oli ylivoimainen vuosina 1987-1993, jolloin hän hävisi vain kerran erän vuonna 1992. Miesten kaksinpelimestaruuksia hänellä on SM-kisoista yhteensä kahdeksan ja nelinpelistä yksi.

Jäntillä on takana 55 virallista maaottelua ja yhteensä 46 maaotteluvoittoa. Viimeisin saavutus Jäntin uralla on ikämiesten yli 35-vuotiaiden sarjan maailmanmestaruus vuodelta 2004 Malesian Kuala Lumpurissa.

Aktiiviuran jälkeen Jäntti on toiminut yhä sulkapallon parissa. Hän on perustanut Pontus Jäntti sulkapallokoulun, ja on sen toiminnassa mukana.

Anu Nieminen o.s. Weckström (1977-)

Anu Nieminen on voittanut Suomen mestaruudet kaksinpelissä 12, nelinpelissä seitsemän ja sekanelinpelissä kolme kertaa. Hän on osallistunut olympialaisiin neljästi ja maailmanlistalla Nieminen on parhaimmillaan ollut sijalla 13. Maaotteluedustuksia hänelle on kertynyt yhteensä 81 kappaletta.


Anu Nieminen oli pelaajauransa aikana vuosia Suomessa lajinsa paras. Hän on osallistunut olympialaisiin yhteensä neljä kertaa vuosina 2000, 2004, 2008 ja 2012.

Maailmanmestaruuskisoissa Nieminen on parhaimmillaan selvinnyt 16. parhaan joukkoon Englannissa vuonna 2003. Euroopan mestaruuskilpailuissa hän on parhaimmillaan selvinnyt kahdeksan parhaan joukkoon Ruotsissa vuonna 2002.

Nieminen on uransa aikana voittanut myös Suomen ensimmäisen ja ainoan aikuisten Pohjoismaiden mestaruuskisojen mitalin, voittaessaan hopeaa kaksinpelissä vuonna 1999 Helsingissä. Suomen kenttiä hallinneella Niemisellä on Suomen mestaruuksia yhteensä 22.

Urheilijauran jälkeen Nieminen on keskittynyt valmentamiseen ja perustanut Tanskaan Copenhagen Badminton Center -harjoittelukeskuksen (CBC).

Lars Palmén (1929-2011)

Lars Palmén oli aktiivinen ja aivan keskeinen vaikuttaja sulkapalloilun edistämisessä Suomessa. Hänen panoksensa Suomen Sulkapalloliiton perustamisessa oli ratkaiseva. Palmén oli kaiken tuon ohella myös loistava sulkapallon pelaaja.


Lars Palmén oli Sulkapalloliiton toiminnan käynnistyttyä 1940-luvulla mukana kaikessa. Hän toimi muun muassa ensimmäisenä valmennuspäällikkönä, nuorten kouluttajana, kilpailu- ja luokittelusääntöjen kirjoittajana, tuomarikurssin pitäjänä, valmentajakoulutettavana ulkomailla, pallovaraston hoitajana ja seurakäyntien tekijänä sekä oli mukana muussakin toiminnassa.

Tuolloin myös Suomen kiistaton ykköspelaaja hoiti kansainvälisiä kontakteja ja oli järjestämässä ensimmäisiä Suomen mestaruuskisoja ja maaotteluita. Palmén voitti kolme Suomen ensimmäistä miesten kaksinpelin sulkapallomestaruutta vuosina 1955-1957. Yhteensä hän saavutti kymmenen Suomen mestaruutta kaksinpelissä ja nelinpeleissä. Palmén omisti myös Suomen Sulkapalloliiton jakaman ensimmäisen kultaisen pelaajamerkin.

Tony Tuominen (1964-2000)

Tony Tuominen voitti Suomen mestaruuksia kaksinpelissä kolme, nelinpelissä kymmenen ja sekanelinpelissä kaksi. Hän edusti Suomea 79 maaottelussa ja voitti ensimmäisenä suomalaisena kansainvälisen mestaruuden. Parhaimmillaan hän oli kaksinpelissä maailmanlistalla sijalla 22. Tony Tuomisen nimeä kantaa myös sulkapallon nuorten valmennusrahasto.

Vain reilu viisi vuotta pelin aloittamisen jälkeen Tuominen saavutti - juuri 17 vuotta täytettyään - ensimmäisen Suomenmestaruutensa voitettuaan kaksinpelin. Se on yhä lyömätön nopeusennätys. Seuraavina vuosina 1982 ja 1983 hän voitti SM-kultaa myös nelinpelissä ja sekanelinpelissä. Suomenmestaruuksia Tuomisella on yhteensä 15 ja kultamerkkipisteitä 50.

Tony Tuominen kuuluu Suomen sulkapallon kansainvälisesti menestyneimpiin pelaajiin. Hän edusti maaotteluissa Suomea 79 kertaa. Niistä voitto-otteluita kertyi 62. Kaksinpelin voitollaan Maltalla v. 1988 Tuomisesta tuli ensimmäinen suomalainen kansainvälinen mestari. Toisen mestaruutensa hän voitti Norjassa 1991. Tuominen pelasi myös vuoden 1994 Thomas Cup -joukkueessa, joka nousi Euroopan karsintalohkosta lopputurnaukseen Indonesiaan. MM-kisoissa Tuomisen paras saavutus oli jaettu 9. tila nelinpelissä vuonna 1995.

Tuominen toimi viimeisinä vuosinaan Suomen Sulkapalloliitossa myös maajoukkuevalmentajana. Hänen toivomuksensa ja viimeinen tekonsa Suomen sulkapallon hyväksi oli, että hänen nimellään perustetaan nuorten valmennusrahasto. Rahasto kantaa nimeä Tony Tuomisen juniorisulkapallorahasto ja se tukee vuosittain parhaita junioripelaajiamme.

Suomen sulkapallon Hall of Fame kunniagalleriaan valitaan suomalaisen sulkapallon hyväksi tehdystä työstä ansioituneita pelaajia, valmentajia, tuomareita, johtajia, seuratoimijoita tai muita sulkapallon parissa toimineita henkilöitä. Hall of Fame -jäsenyys on mahdollista saavuttaa niin pelikentällä kuin sen ulkopuolella tehdystä työstä.

Suomen sulkapallon Hall of Fame kunniagalleriaan valitaan vuosittain 0-4 uutta jäsentä. Pelaajana Hall of Fame:een valitun on pitänyt lopettaa kansainvälinen aktiiviura yleisessä sarjassa. Valitun julkistamisensa tapahtuu Sulkapalloliiton tapahtumassa. Valinnoista vastaa ryhmä, johon kuuluvat ansiomerkkiryhmän jäsenet, liiton puheenjohtaja, kunniapuheenjohtaja, toiminnanjohtaja ja Sulkapallolehden päätoimittaja, mikäli kyseisenä valinta-aikana nämä toimet liitolla ovat.

Verkossa olevan Hall of Fame kunniagallerian lisäksi Suomen Sulkapalloliitto ylläpitää Hall of Fame aineistoa Sulkapalloliiton tiloissa. Hall of Fame:een valitulle tai tämän omaisille luovutetaan kyseisestä henkilöstä tehty Hall of Fame -taulu.

Suomen Sulkapalloliiton viralliset kotisivut: www.sulkapallo.fi